Lajit ja ruutumäärät
Lintuatlaksessa käytetyt lajien tieteelliset nimet ja lajien järjestys noudattavat BirdLife Suomen käyttämää systematiikkaa, joka perustuu yhteiseurooppalaisen AERC TACin suosituksiin (www.aerc.eu).
Lajista on esitetty teksti ja esiintymiskartta, mikäli siitä on varmistettu pesintä jonkin atlaksen ajalta tai vähintään kaksi pesintää atlaskausien ulkopuolelta. Poikkeuksena on kuitenkin pikkuhuitti, joka on mukana, koska sen katsotaan vakiintuneen Suomen pesimälinnustoon säännöllisesti havaittujen soivien koiraiden perusteella, vaikka pesälöytöjä ei lajista tunnetakaan. Lajitekstit ovat lyhyitä ja niissä on yleensä esitetty vain levinneisyyden kannalta oleellisia tietoja.
Muutamien uhanalaisten lajien esiintymisruutuja on suojelusyistä siirretty satunnaisesti 0–30 km (kiljukotkalla 0-50 km). Näissä tapauksissa tästä on merkintä myös kartassa.
Taulukko esittää kuinka monessa ruudussa lajit on havaittu varmasti (V), todennäköisesti (T) ja mahdollisesti (M) pesivänä. YHT-sarake kertoo ruutujen yhteismäärän. Voit järjestää taulukon klikkaamalla sarakeotsikoita.
