« »

Viiksitimali (Panurus biarmicus)

SV: Skäggmes, EN: Bearded Tit

kuva tästä lajista

Viiksitimali pesii laikuittaisesti eri puolilla Aasiaa ja Eurooppaa. Suomessa laji on uusi tulokas, joka esiintyy tätä nykyä Ahvenanmaalla sekä etelä- ja länsirannikolla aina Oulun korkeudelle saakka. Viiksitimali on merenlahtien ja järvien laajojen ruovikoiden laji, jonka pesimäkannan kokoa rajoittaa talvien kylmyys. Ankaran talven seurauksena kannat romahtavat rajusti ja vanhat pesimäruovikot voivat tyhjentyä lähes kokonaan, mutta pesimäkannat palaavat nopeasti ennalleen, sillä viiksitimali voi meidän leveysasteillamme tehdä kolmekin suurta poikuetta vuodessa.

Suomen ensihavainto viiksitimalista on Helsingistä vuodelta 1949, mutta seuraava varmistettu havainto saatiin vasta v. 1984 Ahvenanmaalta. Syksyinä 1986 ja 1990 viiksitimaleita saapui parvittain Lounais-Suomeen ja etelärannikolle. Ensipesintä varmistettiin v. 1987 Lounais-Suomesta, ja 1990-luvulla havaintojen ja varmistettujen pesintöjen määrä alkoi kasvaa, kiitos leutojen talvien. Viiksitimaleiden parimäärien arviointi laajoilla ruovikkoalueilla on hankalaa, ja on todennäköistä laji on pesinyt toisen atlaksen aikaan useammassakin kuin yhdessä ilmoitetussa Lounais-Suomen atlasruudussa. 1990-luvun alun kannanarvioksi annettiin 50–300 paria, vaihdellen talvien ankaruuden mukaan.

Uusimman atlaksen levinneisyyskartta osoittaa viiksitimalin levittäytymisen maassamme jatkuneen voimakkaana. Laji havaittiin n. 100 atlasruudulla, ja varma pesintäkin saatiin irti n. 50 ruudusta. Kannanarviota on hyvin hankala antaa, laji kun voi esiintyä hyvinkin monilukuisena suurimmissa ruovikoissa. Suuntaa-antavasti voi veikata, että maassamme pesii leutojen talvien jälkeen vuosittain ainakin parituhatta paria viiksitimaleita. Joka tapauksessa viiksitimali on yhä sen verran harvalukuinen, ja esiintymisalue sopivien ruovikoiden harvalukuisuuden vuoksi epäyhtenäinen, että uusimmassa maamme eliölajien uhanalaisuusarvioinnissa v. 2010 laji määriteltiin silmälläpidettäväksi. Pientä populaatiota (n. 500–1 000 paria) uhkaavat satunnaistekijöiden, eritoten talvien sääolosuhteiden, vaihtelut.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma521,3 %
Todennäköinen220,6 %
Mahdollinen240,6 %
Yhteensä982,5 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta