« »

Valkoposkihanhi (Branta leucopsis)

SV: Vitkindad gås, EN: Barnacle Goose

kuva tästä lajista

Valkoposkihanhi on alun perin tundran laji, jonka pääasiallisia esiintymisalueita ovat Novaja Zemlja Venäjällä, Grönlanti ja Huippuvuoret. 1970-luvun alussa löydettiin kuitenkin Itämereltä Gotlannista (muutonaikainen levähdysalue) pesivä pari. Sen jälkeen laji on runsastunut Itämerellä, ensin hitaasti, mutta 1980-alkaen kiihtyvää tahtia. Suomen ensimmäinen pesintä todennettiin v. 1981 Inkoon saaristossa. Itämeren kantaa lisättiin myös istutuksilla eläintarhoista, mm. Korkeasaaresta 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. 2000-luvulta lähtien Suomen pesimäkanta on kasvanut voimakkaasti, ja tätä nykyä pesimäpopulaation koko lienee n. 3000–3500 paria.

Valkoposkihanhi tarvitsee pesimäympäristössään ravinnoksi kelpaavaa ruohomaista kasvillisuutta, eli ruohikoita, niittyjä, matalaa pajukkoa, yms. Muuttoaikana valkoposket kerääntyvät suuriksi parviksi ja laiduntavat harmaista hanhista poiketen kesysti mm. puistoissa ja pelloilla aivan ihmisasutuksen keskellä.

Edellisessä atlaksessa 1980-luvulla valkoposkihanhen pesintä saatiin varmistettua vain kolmessa atlasruudussa (Turussa  ja Raahessa), mutta nyt jo n. 150 ruudussa. Laji on asuttanut koko rannikkoseudun ja voimakas kannankasvu ilmenee myös alkaneena levittäytymisenä sisämaan järville.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma1523,9 %
Todennäköinen381 %
Mahdollinen892,3 %
Yhteensä2797,2 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta