« »

Tuulihaukka (Falco tinnunculus)

SV: Tornfalk, EN: Kestrel

kuva tästä lajista

Tuulihaukka on Kuolan niemimaata ja Islantia lukuun ottamatta levinnyt koko Eurooppaan sekä suureen osaan Aasiaa ja Afrikkaa. Taannoin tuulihaukka oli yleinen koko Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta taantui rajusti 1960- ja 1970-luvulla mahdollisesti ympäristömyrkkyjen vuoksi. Viime vuosikymmeninä kanta on kuitenkin uudelleen elpynyt, ja tällä hetkellä maassamme arvioidaan pesivän noin 7 000 paria. Vuoden 2010 uhanalaisarvioinnissa tuulihaukan luokitus muutettiinkin silmälläpidettävästä elinvoimaiseen.

Tuulihaukka on ennen kaikkea viljelymaiden lintu. Perinteisesti se on käyttänyt pesäpaikkanaan peltosaarekkeiden ja pellonreunametsien vanhoja variksen ja harakan pesiä. 1980-luvulla laji saatiin pesimään pöntöissä, joita oli sijoitettu joko yksittäisiin puihin tai latojen päätyihin. Nykyään suuri osa maamme tuulihaukoista pesiikin latopöntöissä. Peltojen lisäksi tuulihaukkoja pesii jonkin verran myös hakkuualueilla sekä saaristossa.

Ensimmäisen atlaksen aikana tuulihaukasta tehtiin pesimäaikaisia havaintoja 1 489 ruudussa. Näistä pesintä varmistettiin 607 ruudussa. Toisessa atlaksessa havaintoja kertyi 1 344 ruudusta ja pesintä varmistettiin 491 ruudussa. Toisen ja kolmannen atlaksen välillä tuulihaukka onnistui valtaamaan Suomen takaisin, sillä kolmannessa atlaksessa pesintään viittaavia havaintoja kertyi 2 684 ruudusta ja pesintä varmistui 1 484 ruudussa. Tällä hetkellä tuulihaukka onkin yleinen lähes koko maassa Kainuuta ja Keski- ja Pohjois-Lappia lukuun ottamatta, mutta lounais- ja etelärannikon tuntumassa se on ainakin vielä toistaiseksi harvalukuinen pesimälintu.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma149338,6 %
Todennäköinen47312,2 %
Mahdollinen72218,7 %
Yhteensä268869,5 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta