« »

Tilhi (Bombycilla garrulus)

SV: Sidensvans, EN: Waxwing

kuva tästä lajista

Tilhi on boreaalisen havumetsävyöhykkeen laji, jonka levinneisyysalue kattaa niin Euraasiaa kuin Pohjois-Amerikkaa. Suomessa tilhi pesii maan pohjoisosissa, missä levinneisyys painottuu itään. Tilhi pesii myös maan eteläpuoliskossa, mutta satunnaisemmin eikä levinneisyysalue ole yhtenäinen. Tilhen vuotuisiin pesimäkantoihin ja levinneisyysalueeseen vaikuttaa suuresti pihlajanmarjasadon vaihtelut. Tilhet vaeltavat marjasadon perässä syksyisin, ja silloin kun Suomessa ei ole paljon pihlajanmarjoja ne matkaavat Keski-Eurooppaan (jopa Etelä-Eurooppaan) asti. Hyvinä marjavuosina tilhistä valtaosa talvehtii Suomessa tai lähialueilla. Pihlajanmarjojen runsaus eri alueilla ja talvehtimismenestys voivat vaikuttaa seuraavan pesimäkauden kannan kokoon.

Tilhi on pesimäaikaan hiljainen ja vaikeasti havaittava laji, minkä tähden siitä ei ole kertynyt kovin luotettavaa aineistoa esimerkiksi vuotuisissa linjalaskennoissa. 1940-luvulla se on ilmeisesti ollut vähälukuisempi kuin 1950- ja 1960-luvuilla. Kanta kasvoi 1970-luvulta 1980-luvulle, jolloin kannanarvioksi esitettiin 10 000–50 000 paria. Arvio kuvaa hyvin suurta vuosienvälistä vaihtelua. Uusin kannanarvio 2000-luvun lopusta on 20 000–90 000 paria.

Atlaskartat todistavat tilhen viimeaikaista runsastumista. Lajista saatiin pesintään viittaavia havaintoja lähes 1 700 atlasruudulta, kun vastaava luku 1970- ja 1980-lukujen yhdistetyssä atlasaineistossa oli noin 800. Varmojen pesintöjen ruutumäärä on lähes nelinkertaistunut. Levinneisyysalue painottuu yhä Oulun pohjoispuoliseen Suomeen, mutta nyt huomionarvoinen muutos on se, että alue on aiempaa yhtenäisempi Pohjois-Suomen länsiosissa. Kuten aiemminkin, maan eteläosista on havaintoja sieltä täältä, ja eteläisin pesintä on varmistettu Etelä-Karjalasta.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma45111,7 %
Todennäköinen3368,7 %
Mahdollinen87222,6 %
Yhteensä165942,9 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta