« »

Sinirinta (Luscinia svecica)

SV: Blåhake, EN: Bluethroat

kuva tästä lajista

Sinirinta on Euraasian alueella pesivä laji, joka Suomessa on pohjoinen Metsä- ja Tunturi-lapin asukki. Sinirinnan pesimäympäristöä ovat kosteat pusikot ja metsät, eritoten se on mieltynyt pajukkoihin ja tunturikoivikoihin. Hyvin usein reviiri on soiden tai vesistöjen reunamilla.

Sinirinnan pesimäkannat vaihtelevat paljon vuosien välillä, minkä tähden pesimäkannan koon arvioihin tulee suhtautua tietyllä varauksella. Mitä ilmeisimmin laji väheni 1800-luvulta 1900-luvun alkupuolelle tultaessa, mutta kaksinkertaistui 1950-luvulta 1970-luvulle. Laskenta-aineistot vuosilta 1981–2010 osoittavat pesimäkannan taantuneen ainakin noin 50 %. Kannanarvio 1980-alkupuolella oli noin 100 000 paria, mutta uusin arvio (2006–2009) vain 30 000–80 000 paria. Maamme uusimmassa eliölajien uhanalaisuusarvioinnissa (v. 2010) sinirinta onkin luokiteltu silmälläpidettäväksi, kun vuoden 2000 arvioinnissa sen kanta todettiin vielä elinvoimaiseksi.

Uusimmassa atlaksessa sinirinnasta saatiin pesintään viittaava havainto noin 500 atlasruudusta, kun kahden edellisen atlaksen yhdistetty aineisto kertoo lajin esiintyneen noin 750 atlasruudussa. Jopa toisessa atlaksessa 1986–89 sinirinta esiintyi useammassa ruudussa kuin nykyään, vaikka toinen atlas on kartoitustehokkuudeltaan uusinta atlasta huomattavasti heikkotasoisempi erityisesti maan pohjoisosissa. Pesimäkannan koon pieneneminen ilmenee levinneisyysalueen rajuna supistumisena Metsä-lapissa, eli lajin kanta on nykyään yhä selvemmin keskittynyt Tunturi-Lappiin.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma2285,9 %
Todennäköinen1193,1 %
Mahdollinen1634,2 %
Yhteensä51013,2 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta