« »

Silkkiuikku (Podiceps cristatus)

SV: Skäggdopping, EN: Great Crested Grebe

kuva tästä lajista

Suurin uikkulintumme silkkiuikku pesii hyvin monenlaisissa vesistöympäristöissä, järvissä, lammissa ja myös merensaaristossa. Suosituimpia ympäristöjä ovat rehevät, ruovikkoiset vesistöt. Silkkiuikku pesii usein pienissä yhdyskunnissa. Usealle suomalaiselle silkkiuikkujen komeat soidinmenot ovat tuttuja kesämökkijärviltä.

Suomessa pesii nykytiedon mukaan 25 000–35 000 silkkiuikkuparia, kun vielä 1980-luvun lopulla kannanarvio oli noin 50 000 paria. Vuoden 2010 uhanalaistarkastelussa silkkiuikku luokiteltiin elinvoimaiseksi.

Silkkiuikku esiintyy maassamme yleisenä aina jotakuinkin Oulun korkeudelle saakka, siitä pohjoisempana vain paikoitellen. Vertailtaessa nykyatlasta yhdistettyyn 1970- ja 1980-luvun atlakseen, havaitaan että lajin esiintymisalue on pysynyt jotakuinkin muuttumattomana viime vuosikymmenet. Indeksiarvoissa on kuitenkin pientä laskua monin paikoin Etelä- ja Keski-Suomea, joka tukee käsitystä kannan taantumisesta.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma105027,2 %
Todennäköinen1814,7 %
Mahdollinen2275,9 %
Yhteensä145837,7 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta