« »

Ruisrääkkä (Crex crex)

SV: Kornknarr, EN: Corncrake

kuva tästä lajista

Ruisrääkän levinneisyysalue ulottuu Länsi-Euroopasta Aasian länsiosiin. Eniten ruisrääkkiä on Valko-Venäjällä, Baltian maissa ja Venäjällä, mutta Länsi-Euroopassa niitä tavataan laikuttaisemmin. Suomessa ruisrääkkien reviirimäärä vaihtelee huomattavasti vuosien välillä. Lämpiminä keväinä ja kesinä, etenkin jos kaakkoisvirtaukset vallitsevat, ruisrääkkiä tulee Suomeen enemmän kuin kylminä keväinä. Ruisrääkät talvehtivat Itä-Afrikassa ja saapuvat Suomeen yleensä vasta toukokuun lopulla. 2000-luvun lopulla reviirien määräksi arvioitiin 3 000–7 000. Kanta on viime vuosina hiljalleen kasvanut, mutta yksilömäärät ovat edelleen selvästi pienempiä kuin 1900-luvun alussa. Ruisrääkkä on miltei koko levinneisyysalueellaan kärsinyt maatalouden tehostumisesta, pienpetokannan lisääntymisestä ja metsästyksestä muuttomatkojen varrella. Viime vuosikymmenen runsastumisen vuoksi laji kuitenkin siirrettiin vuoden 2010 uhanalaisarvioinnissa silmälläpidettävien luokasta elinvoimaisiin.

Kahden ensimmäisen atlaksen yhdistetyssä aineistossa ruisrääkästä tehtiin pesintään viittaavia havaintoja (vähintään mahdollinen pesintä) 535 ruudussa. Kolmannessa atlaksessa havaintoruutujen määrä oli lähes kolminkertainen, 1 523. Muutoskartan vallitseva sininen väri kertoo, että ruisrääkkä on parin viime vuosikymmenen aikana nopeasti levittäytynyt länteen ja pohjoiseen. Nykyinen levinneisyysalueen pohjoisraja ulottuu suunnilleen Oulu–Joensuu -linjalle. Keski- ja Pohjois-Lapin pesimälinnustosta ruisrääkkä ainakin toistaiseksi puuttuu. Ruisrääkän pesinnän varmistaminen on tällä piilottelevalla lajilla hankalaa, ja valtaosa havainnoista kaikissa atlaksissa koskee soivia koiraita.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma571,5 %
Todennäköinen105927,4 %
Mahdollinen41210,7 %
Yhteensä152839,5 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta