« »

Rautiainen (Prunella modularis)

SV: Järnsparv, EN: Dunnock

kuva tästä lajista

Rautiainen on euraasialainen laji, jonka levinneisyys Suomessa painottuu maan eteläpuoliskoon. Rautiainen pesii mieluiten rehevissä, aukkoisissa kuusikoissa tai taimikkoisissa metsänreunoissa, mutta myös sekametsissä, kunhan niissä on pesäpaikaksi sopivia matalia pieniä havupuita. Rautiainen pesii harvalukuisena myös saariston katajikoissa ja tunturialueiden tunturikoivikoissa. Puhtaasti mäntymetsissä rautiaiset eivät viihdy.

Rautiaisen pesimäkanta kasvoi maassamme todella voimakkaasti 1940-luvulta 1980-luvulle. 1950-luvun kannanarvio oli noin 28 000 paria, mutta 1980-luvun lopulla populaatiokooksi arvioitiin jo noin 400 000 paria. Sittemmin kannankasvu on hiipunut, ja pesimäkanta on ollut viimeiset 20 vuotta melko vakaa. Nykyinen kanta-arvio on 500 000–700 000 pesivää paria. Rautiaisen voimakkaan ja pitkään kestäneen runsastumisen takana on kuusimetsien alan kasvaminen ja metsien pirstoutumisen tehometsätalouden myötä. Havupuutaimikoiden pinta-ala metsämaasta on kasvanut, ja näin pesäpuiksi soveltuvia matalia taimia on rautiaisille tarjolla enemmän kuin esimerkiksi 50 vuotta sitten. Myös talvien leudontumisesta Euroopan talvehtimisalueilla ilmastonmuutoksen myötä on saattanut olla lajille hyötyä.

Atlaskartoilla rautiaisen runsastuminen ilmenee levinneisyyden kasvuna. Esiintymisruutujen määrä oli uusimmassa atlaksessa noin 2 800, kun se 1970- ja 1980-lukujen yhdistetyssä aineistossa oli noin 2 300. Kanta on tihentynyt etenkin maan keskiosissa.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma61916 %
Todennäköinen136835,4 %
Mahdollinen80020,7 %
Yhteensä278772,1 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta