SV: Svärta, EN: Velvet Scoter

Pilkkasiiven levinneisyys maassamme on kaksijakoinen: lajia esiintyy sekä merialueillamme että Pohjois-Suomessa, noin Oulu–Kainuu -linjan pohjoispuolella. Merialueilla lajia löytää pesivänä lähinnä keski- ja ulkosaaristosta, mutta jonkin verran myös sisäsaaristosta ja rannoilta.
Maamme pilkkasiipikanta on taantunut viime vuosikymmenten aikana. 1990-luvun lopulla parimääräksi arvioitiin 14 000–16 000, mutta jaksolla 2006–2009 enää 9 000–11 000 paria. Uusimmassa eliölajien uhanalaisuusluokituksessa (v. 2010) laji luokiteltiin silmälläpidettäväksi. Pilkkasiipeä uhkaavat metsästys muutto- ja talvehtimisalueilla, öljypäästöt, metsästys sekä saaristoon levinnyt villiminkki.
Pilkkasiiven taantuma näkyy verrattaessa uusimman atlaksen tuloksia kahden edellisen atlaksen yhdistettyyn tulokseen: eiintymisruutujen määrä laski noin 600 ruudusta 500 ruutuun, ja etenkin väheni varmojen pesintöjen ruutumäärä. Esiintyminen on harventunut niin saaristossa kuin Pohjois-Suomessa.
| Pesimisvarmuus | Ruutuja | % ruuduista |
|---|---|---|
| Varma | 209 | 5,4 % |
| Todennäköinen | 126 | 3,3 % |
| Mahdollinen | 136 | 3,5 % |
| Yhteensä | 471 | 12,2 % |