« »

Pensaskerttu (Sylvia communis)

SV: Törnsångare, EN: Whitethroat

kuva tästä lajista

Pensaskerttu on euraasialainen laji, jonka levinneisyys Suomessa ulottuu pohjoisessa Oulun korkeudelle, siitä pohjoisempana sitä havaitaan satunnaisesti ja paikoittain. Pensaskertun pesimäympäristöä ovat erilaiset puoliavoimet tai avoimet maastot, joissa on pensaikoita ja korkeavartisia ruohokasvustoja. Lajia löytää mm. pelto-ojien ja teiden varsien pensaikoista, pihoista ja puutarhoista, niittyjen ja laidunten pusikoista sekä erilaisten joutomaiden kasvustoista. Metsien suljetuissa sisäosissa pensaskertut eivät pesi.

Maassamme pesivien pensaskerttujen määrät vaihtelevat huomattavasti vuosien välillä, ja suuret heilahtelut on liitetty ainakin sääolosuhteisiin Afrikan talvehtimisalueilla. Tunnetuin esimerkki Afrikan sääolojen vaikutuksesta on 1960-luvun lopulle osunut Sahelin alueen kuivuus, joka romahdutti läntisessä Euroopassa pesivien pensaskerttujen määrän kuivuutta seuraavien viiden vuoden aikana noin kuudesosaan entisestään. Suomessa pesivät pensaskertut muuttavat kuitenkin hieman eri talvehtimisaluille kuin Länsi-Euroopan linnut, joten meikäläistä pesimäkantaa Sahelin kuivuus ei verottanut samalla tavalla kuin esim. Ison-Britannian populaatiota. Maamme pensaskerttukannan tiedetään pysyneen jotakuinkin vakaana 1940-luvulta 1970-luvulle, mutta kasvaneen 1970-luvulta 1980-luvun lopulle noin kolmanneksella. Jakson 1975–2010 laskenta-aineistot paljastavat erittäin suuret vuosienväliset vaihtelut, mutta samaan aikaan pesimäkanta on hiljalleen kasvanut noin neljänneksellä. 1940- ja 1950-lukujen parimääräarvio maassamme pesivistä pensaskertuista oli n. 200 000, 1980-luvun lopulla jo n. 360 000 ja 1990-luvun lopulla 250 000–400 000. Nykyinen pesimäkannan arvio on 300 000–400 000 paria.

Kun verrataan tämän uusimman atlaksen aineistoa kahden edellisen atlaksen yhdistettyyn aineistoon, havaitaan että pensaskerttujen asuttamien ruutujen määrä on noussut noin 2 000 ruudusta noin 2 300 ruutuun. Ruutumäärän kasvu saattaa selittyä, ainakin osittain, kartoitustehokkuuden paranemisella. Lajin levinneisyysalue maassamme on pysynyt suurin piirtein entisellään.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma102026,4 %
Todennäköinen88322,8 %
Mahdollinen3659,4 %
Yhteensä226858,7 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta