« »

Palokärki (Dryocopus martius)

SV: Spillkråka, EN: Black Woodpecker

kuva tästä lajista

Palokärki on euraasialainen tikkalaji, joka Suomessa esiintyy koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Lähes variksen kokoinen palokärki viihtyy monenlaisissa metsissä suosien männiköitä ja sekametsiä. Pesäkolo koverretaan tyypillisesti korkealle suureen haapaan tai mäntyyn. Ravintoa laji löytää voimakasta nokkaansa hyväksikäyttäen niin elävistä puista kuin keloista ja lahokannoista sekä muurahaispesistä.

Palokärjen pesimäkanta maassamme taantui 1900-luvun alkupuolen ja 1970–80-lukujen välillä huomattavasti, etenkin Pohjois-Suomessa. Taantumaa on selitetty vanhojen metsien vähenemisellä metsätalouden tehostumisen myötä. 1980-luvun lopulla pesimäkannan kooksi arvioitiin enää noin 11 000 paria, kun 1940- ja 1950-luvuilla kannanarvio oli noin 30 000 paria. Sittemmin palokärki on ilahduttavasti runsastunut. Linjalaskenta-aineisto osoittaa pesimäkannan yli kaksinkertaistuneen 1980-luvun alun ja 2000-luvun puolivälin välillä. Tätä nykyä kannan kooksi arvioidaan 30 000–50 000 pesivää paria. Runsastumista ovat saattaneet edesauttaa lajin sopeutuminen pesimään lähempänä ihmisasutusta ja leutojen vähälumisten talvien yleistyminen.

Palokärjen runsastuminen sitten edellisten atlasten näkyy selvästi uuden atlaksen kartalta levinneisyysalueen laajenemisena. Esiintymisruutujen määrä on noussut noin 2 300 ruudusta noin 2 800 ruutuun, kun verrataan kahden edellisen atlaksen yhdistettyä aineistoa uuden atlaksen aineistoon. Kuten aiemminkin, levinneisyyden pohjoisraja noudattaa pääpiirteittäin havumetsäalueen pohjoisrajaa.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma102926,6 %
Todennäköinen100225,9 %
Mahdollinen72718,8 %
Yhteensä275871,4 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta