« »

Pajusirkku (Emberiza schoeniclus)

SV: Sävsparv, EN: Reed Bunting

kuva tästä lajista

Pajusirkkua tavataan pesivänä etenkin Euraasian temperaattisilla ja pohjoisilla vyöhykkeillä. Suomessa lajia tavataan koko Suomessa tyypillisimmillään kosteikkojen ja soiden rantapensaikoissa ja ruovikoissa. Pajusirkku on Etelä-Euroopassa talvehtiva lähimuuttaja.

Suomen pajusirkkukanta runsastui voimakkaasti 1950-luvulta 1970-luvulle ilmeisesti vesistöjen rehevöitymisen ja rantalaidunnuksen vähenemisen myötä, jotka ovat lisänneet sopivia umpeen kasvanutta kosteikkoympäristöjä. Pesimäkanta on kuitenkin ollut tämän jälkeen hitaassa laskussa, ja viimeisen 35 vuoden aikana kanta on pienentynyt vajaan viidenneksen. Muualla Euroopassa kannan taantuminen on ollut monin paikoin voimakkaampaa. Suomen pajusirkkukanta on tulkittu olevan elinvoimainen tuoreimmassa uhanalaisuusarviossa.

Pajusirkun levinneisyydessä ei ole tapahtunut selkeitä muutoksia. Lajia tavataan edelleen koko maassa etelärannikkolta Tunturi-Lappiin asti.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma156140,4 %
Todennäköinen124232,1 %
Mahdollinen54614,1 %
Yhteensä334986,6 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta