« »

Pajulintu (Phylloscopus trochilus)

SV: Lövsångare, EN: Willow Warbler

kuva tästä lajista

Pajulinnun pesimäalue kattaa Pohjois-, Keski- ja Länsi-Euroopan, ja jatkuu Aasiassa Siperian poikki aina Tyynellemerelle asti. Suomessa pajulintu on runsaslukuisin pesimälajimme, jota tavataan koko maassa. Pajulintu on pesimäympäristönsä suhteen erittäin joustava: sitä tavataan kaikenlaisissa metsissä, kunhan niissä on seassa edes muutamia lehtipuita ja suojaavaa aluskasvillisuutta pesäpaikaksi. Lajia tavataan myös mm. tunturikoivikoissa ja -pajukoissa, puistoissa, puutarhoissa, pensaikoissa, taimikoissa, jopa saaristossa karuilla saarilla, joilla kasvaa vain kourallinen puita.

Maamme pajulintukannan tiedetään kasvaneen noin neljänneksellä 1940-luvulta 1980-luvulle. Pitkäaikaistrendi ei kuitenkaan ole ollut tasaisesti kasvava, vaan lajilla on havaittu huomattavia vuosien välisiä vaihteluja sekä äkillisiä kannan romahduksia. Kanta oli huipussaan 1970- ja 80-luvulla, ja lintulaskenta-aineistot osoittavat lievän, mutta tilastollisesti merkitsevän, taantuman (n. 10 %) jaksolta 1975–2010. Taantuminen ajoittuu 1990-luvun puoliväliin ja erityisesti 2000-luvulle. Pajulintu on pitkänmatkanmuuttaja, ja suurten vuosienvälisten vaihteluiden on epäilty liittyvän itäisen Afrikan talvehtimisalueiden olosuhdemuutoksiin. 1990-lopulla maassamme pesivien pajulintujen määrän arvioitiin vaihtelevan 8–13 miljoonan parin välillä. Linja- ja pistelaskenta-aineistojen valossa nykyinen kannanarvio on 7–11 miljoonaa paria.

Atlasten välillä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia pajulinnun levinneisyydessä. Tässä uusimmassa atlaksessa laji löydettiin lähes 3 800 ruudulta, joka on noin 98 % maamme kaikista atlasruuduista. Pajulintu onkin laajimmalle levinnein laji Suomessa. Kahden edellisen atlaksen yhdistetyssä aineistossa asutettujen ruutujen määrä oli noin 3 700. Ero asutettujen ruutujen määrässä saattaa selittyä pelkästään sillä, että uusimmassa atlaksessa vähintään tyydyttävästi kartoitettuja ruutuja oli noin 90 % kaikista ruuduista, kun kahdessa edellisessä yhdistetyssä atlaksessa vastaava osuus oli noin 78 %.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma286674,2 %
Todennäköinen75019,4 %
Mahdollinen1554 %
Yhteensä377197,6 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta