« »

Naurulokki (Larus ridibundus)

SV: Skrattmås, EN: Black-headed Gull

kuva tästä lajista

Naurulokki on Euraasiassa laajalle levinnyt laji. Suomessa sitä tavataan pesivänä rehevien järvillä sekä merenlahdilla että paikoin myös saaristossa. Laji pesii yleensä yhdyskunnissa, joissa voi olla muutamista pareista jopa muutamiin tuhansiin pareihin. Yhdyskuntien keskikoko on kuitenkin reilu sata paria. Naurulokin levinneisyys ulottuu  etelärannikolta aina Etelä-Lappiin asti. Keski-Lapissa laji on hyvin harvinainen pesimälaji, ja Tunturi-Lapin alueelta se puuttuu kokonaan.

Naurulokki levittäytyi Suomeen 1800-luvun alussa, ja laji runsastui voimakkaasti 1900-luvulla. Lajin pesimäkanta olisi suurimmillaan Etelä-Suomessa 1960- ja 70-luvuilla, jonka jälkeen monet yhdyskunnat alkoivat taantua ja jopa kadota kokonaan. BirdLife Suomen vuoden laji (2008) -kartoituksissa naurulokin pahimman taantumisen arveltiin kuitenkin olevan ohitse ja kannan olevan nykyään vakaa. Pesimäkannan kooksi on arvioitu 95 000–110 000 paria. Naurulokki on kosteikkojen avainlaji, jonka yhdyskunnat antavat vesilintujen pesille ja poikasille suojaa.

Vertailemalla yksittäisiä atlaksia ei lajien pesimävarmuuksissa näy suuria eroja 1970-luvulta 2000-luvulle, mutta levinneisyysalueissa on nähtävissä selkeä ero: naurulokki on lähestulkoon kadonnut Keski-Lapista, jossa se oli vielä 1970- ja 80-lukujen atlaksessa melko yleinen pesimälaji. Runsaslukuisten lajien, kuten naurulokin, kannan väheneminen näkyykin selkeimmin juuri levinneisyyden reuna-alueilla.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma136935,4 %
Todennäköinen57915 %
Mahdollinen57414,9 %
Yhteensä252265,3 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta