« »

Närhi (Garrulus glandarius)

SV: Nötskrika, EN: Jay

kuva tästä lajista

Närhen laaja levinneisyysalue kattaa lähes koko Euroopan ja ulottuu Luoteis-Afrikasta aina Aasian itäosiin asti. Meillä närhi on paikkalintu, jonka levinneisyys ulottuu yhtenäisenä etelärannikolta Etelä-Lappiin, mutta sitä pohjoisempana lajia tavataan harvalukuisena ja paikoittain. Närhi pesii monenlaisissa metsissä, Suomessa eritoten havumetsissä ja havupuuvaltaisissa sekametsissä. Erityisen mieluisia ovat tiheät kuusikot. Monista muista varislintulajeista poiketen närhi ei ole sopeutunut elämään kaupungeissa. Vaikka talvisaikaan närhi saattaa vieraillakin pihapiirin ruokinnoilla, on se pesimäaikaan visusti metsän siimeksessä. Suurimman osan vuodesta närhet ovat liikkuvia, äänekkäitä ja helposti havaittavia, mutta pesimäaikaan ne ovat todella piilottelevia ja hiljaisia.

Pesimäaikaisten linjalaskentojen perusteella närhi taantui noin 40 % 1940- ja 1950-luvuilta 1970- ja 1980-luvuille. Toisaalta talvilintulaskentojen perusteella kanta olisi säilynyt jotakuinkin ennallaan 1950-luvun lopusta lähtien. Yhdistetty linja- ja pistelaskenta-aineisto jaksolta 1987–2010 paljastaa suuret vuosivaihtelut närhien määrässä ja sen, että pesimäkannan pitkäaikaistrendi on vakaa. 1990-luvun loppupuolen arvio pesimäkannan koosta oli 120 000–160 000 paria, ja tämä arvio pätee hyvin myös nykyään.

Kolmas atlas paljastaa, että närhen levinneisyys on laajentunut parin viime vuosikymmenen aikana kohti pohjoista. Uusia pesimäruutuja on ilmestynyt etenkin Keski-Lapin alueelle. Muuten esiintyminen näyttää pysyneen hyvin samanlaisena aiempiin atlaksiin verrattuna.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma117330,3 %
Todennäköinen73118,9 %
Mahdollinen69718 %
Yhteensä260167,3 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta