« »

Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla)

SV: Svarthätta, EN: Blackcap

kuva tästä lajista

Mustapääkerttua tavataan pesivänä koko Euroopassa lukuun ottamatta Islantia ja Fennoskandian pohjoisosia. Lisäksi laji asuttaa Aasian länsiosia. Suomessa mustapääkerttu on eteläinen laji, jonka yhtenäinen levinneisyys yltää idässä Pohjois-Karjalaan ja lännessä rannikkoa myöten Oulun korkeudelle. Mustapääkerttu suosii reheviä lehtoja ja lehtipuuvaltaisia sekametsiä, joissa on runsas aluskasvillisuus. Rehevät puronnotkot ovat sille mieluisia, kuten myös rantalehdot, rehevät rinnemetsiköt, vanhat puistikot ja vesakkoiset harvennetut metsät.

Mustapääkerttu on runsastunut maassamme 1950-luvulta lähtien, ja samalla se on levittäytynyt kohti pohjoista. 1950-luvulta 1970-luvulle pesimäkanta kaksinkertaistui. Runsastumista edesauttoi ilmeisesti mm. karjan metsälaidunnuksen loppuminen, jonka seurauksena sopivien pesimäympäristöjen määrä lisääntyi. Kannankehitys 1970-luvulta 1980-luvulle on epäselvä, sillä linjalaskenta-aineistojen perusteella pesimäkanta olisi taantunut noin kolmanneksen, mutta kuitenkin ensimmäisen (1974–79) ja toisen (1986–89) atlaksen välillä levinneisyys laajeni merkittävästi kohti pohjoista. Linjalaskenta-aineisto kertoo ensin kasvusta 1980-luvulla, sitten väliaikaisesta taantumisesta 1990-luvun alussa, ja viimeksi voimakkaasta kannan kasvusta läpi 2000-luvun. 1940- ja 1950-luvuilla kannan kooksi arvioitiin noin 40 000 paria, 1970-luvun puolivälissä noin 83 000 paria ja 1980-luvun lopulla 40 000–80 000. Nykyinen kannan keskikoko on n. 85 000 paria.

Atlasaineistot paljastavat mustapääkertun asuttamien ruutujen määrä kasvaneen uusimmassa atlaksessa noin 1 600 ruutuun kahden edellisen atlaksen yhdistetystä noin 1 200 ruudusta. Uusia asutettuja ruutuja löytyy tätä nykyä eritoten Keski-Suomesta, mutta ruutulisäystä on tullut myös Etelä-Lapin eteläosiin. Kokonaislevinneisyysalue ei kuitenkaan ole merkittävästi laajentunut kohti pohjoista, sillä yhtenäinen levinneisyys ulottuu yhä länsirannikkoa myöten Oulun korkeudelle.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma3479 %
Todennäköinen82221,3 %
Mahdollinen40110,4 %
Yhteensä157040,6 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta