« »

Metsäviklo (Tringa ochropus)

SV: Skogssnäppa, EN: Green Sandpiper

kuva tästä lajista

Metsäviklon levinneisyys ulottuu Itä-Euroopasta ja Skandinaviasta Venäjän itäosiin asti. Arktisilta alueilta se kuitenkin puuttuu. Suomessa metsäviklo pesii lähes koko maassa, mutta Pohjois-Lapissa se on melko harvalukuinen. Koko maan parimääräksi on arvioitu 150 000. Nimensä mukaisesti metsäviklo on soistuneiden metsien ja korpien tyyppilaji, mutta muuttoaikoina niitä tavataan myös avoimilla alueilla. Lajin pesimäkanta on linjalaskentojen perusteella kasvanut noin puolella viimeisen 25 vuoden aikana. Suomen metsäviklopopulaatio arvioitiin elinvoimaiseksi vuoden 2010 uhanalaistarkastelussa.

Atlaskartoitusten mukaan metsäviklon levinneisyys näyttää pysyneen ennallaan. Ensimmäisen ja toisen atlaksen yhdistetyssä aineistossa lajista saatiin pesintään viittaavia (vähintään mahdollinen pesintä) 2 301 ruudusta. Kolmannessa atlaksessa näiden vähintään mahdollisten pesimäruutujen määräksi saatiin 2 769. Muutoskartalla vallitseva väri on sininen. Näyttää siltä, että metsäviklo on hyvää vauhtia levittäytymässä kohti pohjoista.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma53713,9 %
Todennäköinen180646,7 %
Mahdollinen42711 %
Yhteensä277071,7 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta