« »

Luhtakerttunen (Acrocephalus palustris)

SV: Kärrsångare, EN: Marsh Warbler

kuva tästä lajista

Luhtakerttunen on euraasialainen laji, joka viimeisen noin viiden vuosikymmenen aikana on laajentanut levinneisyyttään esiintymisalueensa pohjoisosissa, mm. Suomessa. Meillä luhtakerttunen on melko harvalukuinen maan eteläosien laji, jonka pesimäympäristöä ovat erilaiset pensaikkoiset puoliavoimet maastot, kuten niityt, joutomaat, pusikkoiset ojanvarret ja villiintyneet puutarhat. Viitakerttusesta poiketen luhtakerttuset suosivat kosteampia ja rehevämpiä ympäristöjä (usein reviirillä on esim. mesiangervokasvustoja), vaikka yleisesti ottaen näiden kahden lajin ympäristövaatimukset ovat melko samankaltaisia, ja ne esiintyvät usein hyvinkin lähellä toisiaan.

Luhtakerttunen on uusi tulokas pesimälajistossamme, sillä ensimmäinen havainto tehtiin vuonna 1944. Ruotsin eteläosiin se oli levittäytynyt jo 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana. Lajin runsastuminen maassamme alkoi pikku hiljaa 1960-luvulla, ja kiihtyi 1970- ja 1980-luvuilla. Kuten viitakerttusen kohdalla, myös luhtakerttusen runsastumisen on selitetty ainakin osittain johtuvan sopivien pusikkoympäristöjen määrän kasvulla ihmistoiminnan seurauksena (mm. karjan metsälaidunnuksen väheneminen ja muut muutokset viljelysalueilla). 1950-luvun lopulla luhtakerttusen pesimäkannan kooksi arvioitiin vaivaiset 5–10 paria, mutta 1980-luvun alussa jo 1 500–2 000 paria. Nykyisin maassamme arvioidaan pesivän 5 000–10 000 luhtakerttusparia.

Uusin atlaskartoitus paljastaa luhtakerttusen levittäytymisen pohjoisemmaksi jatkuneen viimeisen parin vuosikymmen aikana. 1970- ja 1980-lukujen yhdistetyssä atlaksessa laji esiintyi noin 600 atlasruudulla (suurin osa havainnoista 1986–89 atlaksesta), mutta nyt uusimmassa atlaksessa noin 850 atlasruudulla. Uusia ruutuja on tullut etenkin Keski-Suomeen.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma932,4 %
Todennäköinen46212 %
Mahdollinen3027,8 %
Yhteensä85722,2 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta