« »

Lapintiainen (Parus cinctus)

SV: Lappmes, EN: Siberian Tit

kuva tästä lajista

Lapintiaisen levinneisyysalue sijoittuu Euraasian pohjoisosiin sekä myös Alaskan puolelle. Suomessa lapintiainen on tiaisista ainoastaan maan pohjoisosan metsissä esiintyvä laji, josta vain erittäin harvoin varmistetaan pesintöjä Oulun läänin eteläpuolelta. Lapintiainen on paikkalintu, joka kelpuuttaa pesimäympäristökseen monenlaisia metsiä, mutta männiköt ja sekametsät ovat suosituimpia. Reviirillä täytyy olla kelopuita ja pökkelöitä pesäkoloa varten.

Lapintiainen taantui 1900-alkupuolelta ainakin 1970-luvulle saakka, mutta kannanmuutosten ja parimäärien arviointi on hankalaa, sillä linjalaskennoissa vuotuiset havaintomäärät ovat pieniä (keskimäärin noin kymmenen havaintoa per vuosi). Lisäksi vuosienväliset vaihtelut ovat erittäin suuria, mikä hankaloittaa kannanmuutosten arviointia. 1900-luvun alkupuolen taantuman epäillään olevan ainakin osittain tehometsätalouden syytä. Pökkelöiden ja kelopuiden väheneminen heikentää lapintiaisen kaltaisen kolopesijän pesimismahdollisuuksia ja sitä kautta poikastuottoa. 1970-luvulta 1980-luvulle kannan arvellaan kuitenkin runsastuneen. Lapintiaisen pesimäkannan kooksi arvioitiin 1990-luvun lopulla noin 40 000 paria (vuosivaihtelu 30 000–60 000 paria). Nykyinen kannanarvio on 50 000–100 000 paria. Parimäärän näennäinen kasvu johtuu parantuneesta laskentaotannasta vakioreittien myötä, eikä niinkään varsinaisesta kannankasvusta.

Lapintiaisen levinneisyysalue ei ole merkittävästi muuttunut maassamme viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Laji asuttaa noin 18 % maamme atlasruuduista, ja eteläisimmät pesimäalueet löytyvät Kainuun pohjoisosista. Eteläisimmät esiintymät näyttävät hieman taantuneen.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma41310,7 %
Todennäköinen842,2 %
Mahdollinen1814,7 %
Yhteensä67817,5 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta