« »

Kuhankeittäjä (Oriolus oriolus)

SV: Sommargylling, EN: Golden Oriole

kuva tästä lajista

Kuhankeittäjä esiintyy laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa kuhankeittäjän levinneisyys keskittyy maan itä- ja kaakkoisosiin. Kuhankeittäjä on lehtimetsien lintu, jota vetävät puoleensa koivikot, haavikot ja tervalepiköt, tyypillisesti vesistöjen äärellä. Erityisen mieltynyt se on valoisiin rantakoivikoihin. Siellä missä kuhankeittäjäkanta on tiheämpi, tavataan lajia myös männiköistä, mutta kuusikoita se välttää.

Kuhankeittäjän pesimäkanta oli mitä ilmeisimmin vahva 1800-luvulla, mutta 1900-luvun alkupuolella laji väheni tuntemattomasta syystä koko suomalaisella pesimäalueellaan. 1940-luvulta lähtien kanta elpyi, mutta ei enää 1800-luvun tasolle. 1940- ja 1950-luvuilla kannan kooksi arvioitiin n. 1 800 paria, joka kuitenkin oli aliarvio, koska Järvi-Suomessa ei oltu tehty riittävästi laskentoja. 1970-luvulla linjalaskenta-aineiston parantuessa reviiriä pitävien koiraiden määräksi arvioitiin 6 600, ja 1980-luvun loppupuolella parimääräksi n. 5 000. Nykyinen kannanarvio on 2 000–3 000 paria. Yhdistetty linja- ja pistelaskenta-aineisto vuosilta 1982–2010 osoittaa noin 65 %:n taantumaa, mutta aineisto on harmillisen pieni (keskimäärin vain 11 havaintoa vuodessa), ja siksi arvioon tulee suhtautua pienellä varauksella. Joka tapauksessa kuhankeittäjä on viime vuosikymmeninä vähentynyt maassamme, mikä näkyy myös levinneisyyden supistumisena. Tässä uusimmassa atlaksessa laji havaittiin noin 12 %:ssa kaikista atlasruuduista, kun kahden edellisen atlaksen yhdistetyssä aineistossa vastaava luku oli noin 18 %. Varmistettujen pesintöjen määrä putosi yhdistetyn aineiston 107:stä tuoreimman atlaksen 40:een. Taantuman syyt eivät ole tiedossa, mutta ne saattavat liittyä olosuhteisiin talvehtimisalueilla. Uusimmassa maamme eliölajien uhanalaisuusarvioinnissa v. 2010 kuhankeittäjä on luokiteltu silmälläpidettäväksi, kun vielä edellisessä arvioinnissa kymmenen vuotta aiemmin se luokiteltiin elinvoimaiseksi.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma401 %
Todennäköinen2165,6 %
Mahdollinen2155,6 %
Yhteensä47112,2 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta