« »

Kangaskiuru (Lullula arborea)

SV: Trädlärka, EN: Woodlark

kuva tästä lajista

Kangaskiuru esiintyy Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Lajin pohjoisimmat esiintymisalueet sijaitsevat Suomen eteläosissa. Kangaskiurut pesivät avoimissa ja valoisissa kalliomänniköissä. Harjut, hiekkakuoppien laitametsät ja kallioisten alueiden kuivat ja paahteiset männikkölaikut ovat lajille ominta elinympäristöä. Myös hakkuuaukeat soveltuvat pesimäpaikoiksi, kunhan maaperä ei ole liian kosteaa. Lehtimetsistä tai kuusikoista lajia ei löydä.

Kangaskiurun pesimäkannan koosta ja kannanmuutoksista 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella ei tiedetä paljoakaan, mutta oletettavasti laji runsastui 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. 1950-luvulta lähtien kangaskiurukanta alkoi voimakkaasti taantua, ja taantuma näkyi selvästi atlasten 1974–79 ja 1986–89 välillä. Samanlainen taantuma havaittiin myös monissa muissa Euroopan maissa. Taantuman syiksi oletettiin mm. elinympäristömuutoksia sekä pesimä- että talvehtimisalueilla, ja kylmiä talvikuolleisuutta lisääviä talvia. Maamme vuoden 2000 uhanalaisuusluokituksessa kangaskiuru luokiteltiin silmälläpidettäväksi lajiksi, ja kannan kooksi arvioitiin 600–1 000 paria. Viimeksi kuluneen noin kymmenen vuoden aika kangaskiuru on voimakkaasti runsastunut maassamme, ja uusimmassa uhanalaisuusluokituksessa pesimäkanta arvioitiin elinvoimaiseksi. Runsastuminen ja levinneisyysalueen laajeneminen pohjoisemmaksi ilmenee selkeästi atlasaineistoista. 1980-luvun atlaksessa lajista todettiin varma pesintä vain 20 ruudulta, mutta tuoreimmassa atlaksessa sellainen löytyi 170 ruudulta. Kaiken kaikkiaan esiintymisruutujen määrä kasvoi 85:stä yli 500:aan. Nykyään pohjoisimmat pesinnät ovat Oulun korkeudelta, kun aiemmin niitä löytyi pääasiassa etelärannikon tuntumasta. Tuorein kannanarvio vuosilta 2006–2009 on 4 000–7 000 paria.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma1704,4 %
Todennäköinen1874,8 %
Mahdollinen1523,9 %
Yhteensä50913,2 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta