« »

Käenpiika (Jynx torquilla)

SV: Göktyta, EN: Wryneck

kuva tästä lajista

Käenpiika on euraasialainen laji, jonka levinneisyysalue Suomessa painottuu maan etelä- ja keskiosiin. Tyypillistä käenpiian pesimäympäristöä ovat kulttuurimaiseman valoisat lehti- ja sekametsiköt sekä pihat ja puistot. Vuosikymmeniä sitten, sekamaatalouden aikaan, jolloin useimmilla tiloilla oli karjaa, lajille mieluista pesimäympäristöä olivat metsälaitumet peltojen reunamilla. Käenpiika pesii myös saaristossa suurilla saarilla, useimmiten lähellä ihmisasutusta. Pesä on tikan tekemässä kolossa tai pöntössä.

Käenpiian pesimäkannat ovat taantuneet viimeisen noin sadan vuoden aikana kaikkialla Länsi-Euroopassa. Suomessa laji on linjalaskenta-aineiston perusteella taantunut huimat 70–80 % viimeisen 30 vuoden aikana. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa käenpiika on tällä hetkellä todellinen harvinaisuus, vaikka se ennen oli säännöllinen pesimälaji. Taantumien syiksi on esitetty ainakin pesimäympäristöjen muutoksia, Suomessa ennen kaikkea metsälaitumien jyrkkää vähenemistä tehomaatalouden myötä, ympäristömyrkkyjä sekä ilmastonmuutosta, jotka ovat voineet alentaa selviytymistä muuttomatkoilla. Käenpiika talvehtii trooppisessa Afrikassa, ja talvehtimisalueiden olosuhteista ei tiedetä paljoakaan. Eliölajien uusimmassa uhanalaisuusluokituksessa (v. 2010) käenpiika on sijoitettu luokkaan Silmälläpidettävät (eli lähellä uhanalaista). Jyrkin kannanlasku on mitä ilmeisimmin kuitenkin ainakin toistaiseksi ohi ja kannankooksi arvioitiin 2000-luvulla 10 000–20 000 paria.

Käenpiian taantuma maassamme näkyy selvästi atlasaineistoista. Verrattaessa uusimman atlaksen tuloksia kahden edellisen atlaksen yhdistettyyn aineistoon havaitaan, että lajin esiintymisruutujen määrä on vähentynyt noin 15 %. Ennen kaikkea on vähentynyt varmojen pesintöjen ruutumäärä (ennen noin 1 200, nyt noin 700). Voimakkain kannan harveneminen on tapahtunut maan keskiosissa ja kaakossa.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma68017,6 %
Todennäköinen55814,4 %
Mahdollinen70518,2 %
Yhteensä194350,3 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta