« »

Hernekerttu (Sylvia curruca)

SV: Ärtsångare, EN: Lesser Whitethroat

kuva tästä lajista

Hernekertun levinneisyys kattaa suurimman osan Eurooppaa, minkä lisäksi lajia esiintyy Länsi- ja Keski-Aasiassa. Suomessa hernekerttu on runsaslukuinen pesijä, jonka levinneisyysalue ulottuu pohjoisessa Etelä-Lappiin saakka. Tätä pohjoisempana sitä tavataan satunnaisesti. Hernekerttu pesii avoimissa ja puoliavoimissa valoisissa ympäristöissä, jotka useimmiten ovat kuivia ja paahteisia. Tällaisia ympäristöjä ovat hakkuuaukeiden ja metsien reunat, katajikkoiset kedot, havupuiden taimikot, puutarhat ja pihat sekä niukkakasvustoiset (usein katajaa kasvavat) saaret. Metsien sisäosista hernekerttua ei löydä.

Hernekertun vuotuinen pesimäkannan koko vaihtelee huomattavasti vuosien välillä. Hernekerttu on runsastunut ja samalla laajentanut levinneisyysaluettaan 1930-luvulta lähtien. 1940- ja 1970-lukujen välillä kanta kaksinkertaistui. Linjalaskenta-aineisto jaksolta 1978–2010 ei näytä merkittävää kasvua tai vähenemistä. 1940- ja 1950-luvuilla maassamme pesivien hernekerttujen määräksi arvioitiin n. 180 000 paria ja 1980-luvun lopulla 200 000–350 000 paria. Nykyinen tarkentunut kannanarvio on 250 000–400 000 paria.

Uusimmassa atlaksessa hernekertusta ilmoitettiin pesintään viittaavia havaintoja noin 2 700 ruudulta. Kahden edellisen atlaksen yhdistetyssä aineistossa vastaava luku oli noin 2 400 ruutua. Hernekertun levinneisyysalue on pysynyt samanlaisena edellisestä atlaksesta tähän päivään.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma91523,7 %
Todennäköinen119831 %
Mahdollinen56814,7 %
Yhteensä268169,4 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta