« »

Helmipöllö (Aegolius funereus)

SV: Pärluggla, EN: Tengmalm's Owl

kuva tästä lajista

Helmipöllöä tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa se pesii koko maassa tunturialueita lukuun ottamatta. Helmipöllö viihtyy miltei kaikenlaisissa metsissä kunhan sopivia pesäkoloja ja ravintoa on tarjolla. Helmipöllö käyttää ravinnokseen pikkunisäkkäitä, joten sen runsaus ja esiintymisalueet ovat yhteydessä myyrätilanteeseen. Nuoret linnut ja naaraat voivat vaeltaa parempia ruoka-apajia etsiessään jopa satoja kilometrejä.

Valtakunnallisen petolintuseurannan mukaan helmipöllö on taantunut viimeksi kuluneen 30 vuoden aikana. Tämän vuoksi lajin uhanalaisuusluokka muutettiin vuonna 2010 elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi. Pesimäkanta on myyrätilanteesta riippuen 3 000–8 000 paria.

Ensimmäisessä atlaksessa helmipöllö havaittiin pesimäaikaan 1 391 ruudussa ja toisessa vastaavasti 1 782 ruudussa. Kolmannessa atlaksessa luku oli jo yli 2 000. Määrän kasvu saattaa kuitenkin selittyä tehostuneella seurannalla. Varmistettuja pesintöjä kirjattiin kolmannen atlaksen aikana vähemmän kuin kahden edellisen atlaksen aikana. Kahden ensimmäisen ja kolmannen atlaksen vertailu paljastaa, että helmipöllön levinneisyys on selvästi supistunut Etelä-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma94224,4 %
Todennäköinen60715,7 %
Mahdollinen46212 %
Yhteensä201152 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta