« »

Haarapääsky (Hirundo rustica)

SV: Ladusvala, EN: Swallow

kuva tästä lajista

Haarapääsky pesii laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla. Suomessa sen levinneisyys kattaa lähes koko maan pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Haarapääskyt tekevät pesänsä erilaisiin rakennuksiin ja rakenteisiin, niinpä niitä tavataan tyypillisesti ihmisen läheisyydessä. Tavallisia haarapääskyn pesäpaikkoja ovat mm. maaseudun ladot ja muut ulkorakennukset. Räystäs- ja törmäpääskyn tapaan haarapääskyt voivat pesiä ryhmissä, yhdyskunnissa, mutta hyvin usein ne pesivät myös yksittäisinä pareina.

Maamme haarapääskykanta mitä ilmeisimmin taantui 1940-luvulta 1970-luvulle noin viidenneksen, ja taantuman yhdeksi syyksi on ounasteltu karjatalouden vähenemistä maatalouden tehostumisen ja yksipuolistumisen myötä. Karjatilojen väheneminen vähentää hyönteisten määrää pelloilla (vähemmän laitumia) ja lisäksi pesäpaikkoina käytettyjä latoja ja navetoita. Haarapääskyn pesimäkannat taantuivat monissa muissakin Länsi-Euroopan maissa 1970–1990-luvuilla, mm. Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Suomessa linjalaskenta-aineisto osoittaa haarapääskyn taantuman jatkuneen myös 1980-luvun alkupuolelta ainakin 2000-luvun puoliväliin, jona aikana todettiin noin 30 %:n väheneminen. Haarapääskyn kannanarvio 1940–1950-luvuilla oli noin 280 000 paria ja 1990-lopulla 150 000–200 000 paria. 2000-luvun lopun arvio on 100 000–150 000 paria.

Atlasaineistoista haarapääskyn pesimäkannan pieneneminen ei ilmene levinneisyysalueen muutoksena. Levinneisyysalue kattaa, kuten ennenkin, lähes koko Suomen. Laji esiintyy pesivänä noin 82 %:ssa kaikista atlasruuduista, ja valtaosassa näistä ruuduista todennettiin varma pesintä.

PesimisvarmuusRuutuja% ruuduista
Varma281972,9 %
Todennäköinen1904,9 %
Mahdollinen1453,8 %
Yhteensä315481,6 %

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu

kartta lajin levinneisyydestä Suomessa 1 & 2 atlaksen yhdistetyssä aineistossamuutoskartta