Mehiläishaukka pesii Islantia lukuun ottamatta koko Euroopassa. Idässä levinneisyys ulottuu Uralille saakka. Suomessa lajin levinneisyys painottuu maan etelä- ja keskiosaan. Pohjoisimmat pesimäalueet sijaitsevat Tornion ja Kuusamon seuduilla. Mehiläishaukka viihtyy rehevissä ja varttuneissa havu- ja sekametsissä.

Valtakunnallisen petolintuseurannan mukaan mehiläishaukka on jatkuvasti taantunut 1980-luvun puolivälistä alkaen, minkä vuoksi vuonna 2010 tehdyssä uhanalaistarkastelussa sen luokitus muutettiin elinvoimaisesta suoraan vaarantuneeksi. Tuoreimman arvion mukaan maassamme pesii noin 3 000 mehiläishaukkaparia.

Ensimmäisessä ja toisessa atlaksessa mehiläishaukasta tehtiin pesintään viittaavia havaintoja 1 569 atlasruudussa. Kolmannessa kartoituksessa vastaava luku oli 1 577. Kahdessa ensimmäisessä atlaksessa pesintä varmistettiin kolmanneksessa niistä ruuduista, joissa laji oli tavattu pesimäaikaan (PV-indeksi vähintään 2), mutta kolmannessa atlaksessa tämä osuus oli vain 18 %. Muutos näkyy erittäin selvästi kun karttoja katselee vertailutyökalun avulla ja se kertonee omalla karulla tavallaan pesimäkannan pienenemisestä.

Vertailu 1. ja 2 atlaksen yhdistettyihin tuloksiin Vertailutyökalu